Jooga, Yleinen

5 parasta syytä, miksi jooga sopii kaikille

Jooga Intiassa

Joogasta on tullut yhä useamman harrastus tai jopa elämäntapa. Mistä joogassa on kyse, ja kenelle se sopii? Kaikki tietävät, että jooga on peräisin Intiasta, ja sillä on uskonnollinen tausta. Joogaa on Intiassa harjoitettu jo noin 200 eaa. Jooga on kuitenkin jo pari sataa vuotta sitten levinnyt länsimaihin – pääasiassa fyysisenä harjoitusmuotona, ilman maagisuskonnollista merkitystään. Ensimmäisenä länsimaalaisena joogina pidetään Henry David Thoreau’ta, joka seurasi intialaisten askeetikkojen opetuksia vuonna 1849. Hippiliike promosi joogaa omalta osaltaan 1960- ja 70-luvuilla. Joogaa opetetaan useimmilla kuntosaleilla, ja joogatunteja tarjotaan myös monilla työpaikoilla taukojumpaksi. Minijoogastudioita löytyy jopa isoimmilta lentokentiltä pitkämatkalaisten iloksi.

1. Joogaaminen on hyvää liikuntaa kaikentasoisille

Joogan on todettu parantavan lihaskuntoa, ja tietenkin notkeutta ja tasapainoa. Joogassa on aina mahdollisuus kehittyä lisää, eli koskaan ei saavuta tasoa, mistä ei voisi enää edetä. Aloittelijalle tuottaa ”alaspäin katsova koirakin” vaikeuksia, kun taas pidempään joogaa harjoittaneet voivat siirtyä harjoittelemaan päällä seisontaa ja vaikeita, yhdellä jalalla tapahtuvia tasapainoliikkeitä. Joogasta on useita versioita: on kankeina itseään pitäville suunnattua äijäjoogaa, raskaana olevien äitiysjoogaa ja liikuntarajoitteisten tuolijoogaa. Rauhallisesta ja lempeästä hatha-joogasta on helppo aloittaa joogaharrastus. Astangajooga on paljon fyysisempää ja raskaampaa. Useimmat rasitusvammat tai nyrjähdykset syntyvät juuri astangajoogassa, siksi astangaa ei kannata alkaa harjoitella itsenäisesti. Yin-jooga on nautinnollista syvävenyttelyä, missä ollaan samassa asennossa jopa 5 minuuttia. Esimerkiksi ilmajooga tuo vaihtelua perusharjoitukseen, sillä se tapahtuu trapetsin avustuksella jalat irti maasta.

Säännöllinen joogaaminen vähentää sairastumisriskiä, sillä se muun muassa laskee kolesterolitasoa. Joogalla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi rannekanava-syndrooman, MS-taudin, reuman ja ärtyneen suolen oireisiin. Jooga parantaa ryhtiä ja lisää hapenottokykyä. Erityisen suotuisat vaikutukset joogalla on iskiaksen ja muiden selkäongelmien hoidossa.

2. Jooga auttaa stressin hallinnassa

Fyysisessä joogaharjoituksessa on vaikea ajatella muuta, kuin kulloinkin tehtävää asanaa. Yin- tai kundaliinijoogassa rentoutumiselle ja hengittämiseen keskittymiselle on varattu 60–90 minuuttia. Joogaharjoituksen tärkein asana on kuitenkin lopuksi tehtävä loppurentoutus eli shavasana. Loppurentoutus on samalla se vaikein asana, sillä on vaikea maata paikallaan ja olla ajattelematta mitään. Tällainen pysähtyneisyys on kuitenkin mielelle välttämätöntä. Säännöllisen joogan harrastaminen rauhoittaa, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa, joten jooga tuo apua myös masennukseen ja mahdollisesti jopa painonhallintaan, sillä mieli maassa ja stressaantuneena moni sortuu naposteluun ja lohtusyömiseen.

Fyysisessä joogaharjoituksessa on vaikea ajatella muuta, kuin kulloinkin tehtävää asanaa. Yin- tai kundaliinijoogassa rentoutumiselle ja hengittämiseen keskittymiselle on varattu 60–90 minuuttia. Joogaharjoituksen tärkein asana on kuitenkin lopuksi tehtävä loppurentoutus eli shavasana. Loppurentoutus on samalla se vaikein asana, sillä on vaikea maata paikallaan ja olla ajattelematta mitään. Tällainen pysähtyneisyys on kuitenkin mielelle välttämätöntä. Säännöllisen joogan harrastaminen rauhoittaa, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa, joten jooga tuo apua myös masennukseen ja mahdollisesti jopa painonhallintaan, sillä mieli maassa ja stressaantuneena moni sortuu naposteluun ja lohtusyömiseen.

3. Jooga on edullinen harrastus

Joogan harrastamiseksi ei välttämättä tarvitse tehdä lainkaan investointeja. Opetus-DVD:n tai -kirjan voi hakea kirjastosta, ja asentoja voi harjoitella paljaalla lattialla. Nettijoogastudioiden hinnat ovat noin 10 euroa kuussa, ja tällä summalla saa joogata online-tuntien tai tallenteiden avulla niin paljon kuin sielu sietää. Fyysisillä studioilla joogatunti maksaa kymmenestä eurosta noin 25 euroon – mattovuokra kuuluu yleensä hintaan.

Joogaaminen on helpompaa omalla matolla, mitkä maksavat kympistä jopa lähes sataan euroon. Verkkarit ja t-paita piisaavat hyvin aluksi, mutta jos haluaa hengittävät ja puristamattomat joogavaatteet, kannattaa tutustua urheiluvaateliikkeiden valikoimaan. Parhaat joogahousut ovat joogaamiseen suunnitellut trikoot, ja urheilutoppi ei hiosta astangatunnillakaan.

4. Jooga sopii myös kiireisille

Joogan hyödyistä pääsee osalliseksi jo vartin päivittäisellä harjoituksella. Nettijoogastudioilla on 7–10 minuutinkin minijoogatunteja. Näistä tietenkin puuttuu loppurentoutus, minkä aikana keho ja mieli keräävät harjoituksen hyödyt. Jos aika on kortilla, on kuitenkin parempi liikkua edes vähän kuin jättää liikunta kokonaan väliin. Omatoimisessa joogaharjoituksessa on se hyvä puoli, että siirtymiseen joogastudiolle ja sieltä pois ei kulu aikaa – matto vain esiin ja parin aurinkotervehdyksen tekoon!  Kun joogan perusteet ovat hallussa, voi itsenäisen harjoituksen ajoittaa vaikka siksi aikaa, kun perunat kiehuvat kypsiksi.

5. Joogaa voi harrastaa ympäri maailmaa

Jooga

Joogaa ei tarvitse unohtaa lomareissullakaan! Kevyt matkajoogamatto seuraa joogaan hurahtanutta kaikille matkoille. Valtameren rannalla joogaaminen jättää pysyvän muistijäljen. Joogastudioita on ympäri maailmaa, ja ne ovat huomattavasti halvempia kuin kotimaassa. Olitpa Tansaniassa, Laosissa, Aurinkorannikolla tai vaikka lähilomalla Pietarissa, löydät varmasti joogastudion. Kieli ei muodostu esteeksi, koska asanoista käytetään samaa sanskritinkielistä nimitystä ympäri maailman, ja aina voi seurata muiden joogaajien esimerkkiä, jos ei ole ihan kärryillä.